Haqa abbaan manaa haadha manaa isaa irraa qabu


HTTP/1.1 200 OK Date: Mon, 26 Jul 2021 19:50:31 GMT Server: Apache/2.4.6 (CentOS) PHP/5.4.16 X-Powered-By: PHP/5.4.16 Connection: close Transfer-Encoding: chunked Content-Type: text/html; charset=UTF-8 20db Fuudhaafi heerumni namni sanyiin isaa wal horee fakkaattii isaa bakka busaa kan ittiin deemudha. Click to comment. 5:25-33), bitamuunis deebii uumamaa ta’a, haatii manaa abbaa manaa isheef. “Jimaata darbe guyyaa Guraandhala 28, 2014 addunyaa kana irraa darbee” nan jettee. Seenaa namaa dhoksuun gaarii miti. Galmaa’uun raawwatiinsa kan . guyyaa galmaa’uuf dirqama qabu irraa eegalee guyyoota 21 keessatti yookiin yeroo dabalataa heeyyamame keessatti dhiyaachuu qaba. Dubartoonni dura qaqqaban, dubartii sana siinqee qabachiisanii manaa baasu. Komiishinni walabummaa Amantii US kan sadarkaa addunyaa Itiyoopiyaa keessa hordoftoota amantii Musliimaaf walabummaan waaqeffannaa irraa mulqamaa hufuun isaa na yaaddesse jechuun ibsa baasee jira. “Si arganna” ka baroota dura jedhaniin ka yaadate, akkuma qabanii konkolaataa sanitti darbaniin. Ishiin warri Amaaraa “ aand baal, aand miist ” jedhan sun, jechuun abbaan manaa haadha manaa isaa dhiisee olii-gad hin fiffiigu, akkanuma haati-manaanis abbaa manaa ofii dhiisuun olii-gadi hin cecceetu . irraa ni deebisiisata. 2) Abbaan seeraa ykn muudamaan Gumii tokko yoo du’e akkaataa seera sooramaa hojjattoota mootummaa hojiirra jiru irratti tumameen kan raawwatamu ta’ee, dabalataanis haadha manaa ykn abbaa manaa, ijoollee umuriin isaanii waggaa 18 gadi ta’aniif ykn abbaa, haadhaa fi namoota gargaarsa isaa jala jiraniif hunda mindaan ji’a sadii ni kaffalamaaf. Haga diqqoo yaadaan silim jedhee yoosuu haadha manaa isaa Pat bira bilbile. Abbaan manaa haadha manaa isaa hiriyyaa gita hin qabne godhachuu qaba. Adurreen keessi bineensa. – Paayiletummaa xiyyaara lolaa dhiisee, miindaa fi jireenya qananii dhiisee dirree lolaa kan seenee. Dhugaan niqallatti malee hincittu. Garuu namni akka isaatti giiftiittiitti dhiyaatuuf barbaachisaa ta'e kamuu hin turre. Bakka heddu gahe. Karrayyuu Aadaan Bulti, Aadaan kunis kan Gosa (tuutni ) ittiin wal to’attu, badiisa hamaa, Arraba hamaa, Hanna hamaa, Abbaa fi Haadhaaf yoo ajajamuu dide, Abbaan manaa dhibbaa guddaa yoo haadha manaa isaa irratti yoo geggeesse,S rna Gadaa keessatti yoo waan ajajame dide, warra soddaa isaa yoo arrabse, Safuu Aadaa yoo cabse, Gargaarsa nama . Gaa’ela booda abbaan manaa fi haati manaa wanta sadi Waaqa biraa kan eeyyamameef akka argatan kanatti aansine ni ilaalla. ﮬ ﮫ ﮪ ﮩ ﮨ ﮧ ﮦ ﮥ ﮤ ﮣ ﮢ ﮡ ﭽ 53 - نارمع لآ ﯕ ﯔ ﯓ ﮱ ﮰ ﮯﮮ ﮭ Waarii (galgala) tokko Iwunatuu fi haadha manaa (warraa) isaa ta’anii hojii irraa gara manaa deebi’aa osoo jiranuu fulduraa isaanitti wanti xiqqoo gurraacha ta’e tokko lafatti kufeet argu. 1. Abbaan Ilmoo isaa haala sukaneessaa ta’een ajjeese hidhaa cimaan adabame Sirreeffamaan seeraa yeroo ammaa, Tokkummaa Beenyaa fi Haadha manaa isaa kan taate, Mattaadal Mollaa waliin waljaalachuun bara 2007 walfuudhanii daa’ima bareedaa maqaan isaa Cimsaa Tokkummaa jedhamee waamamaa ture horataniiru. 8-Isa galateefachu, tola isaa mormuu dhiisu fi isa waliin haala gaariin jiraachu Nama firaa dhiisaa nama badheetu kan waan gaarii namaaf hojjate galateefachun wanta Islaamni jajjabeessudha. Aangoo isaatti seeraan ala fayyadamuu irraa, iccitii sababa hojii isaaniin argatan irraa ofi eeguu qaba. Gareen murtii Mana Murtii Hawaasummaa Gandaa irratti komii qabu gaafa murtichi kenname kaasee guyyaa 10 keessatti galmeen garagalfamee akka kennamuuf barreeffamaan gaafachuu qaba. yoo isaa jira`aa garaa haadha , gorra`amteetii baye malee. ”Nooraayaa ijoollee koo ulfinni manaa ka’aa’’ jedhan, Abbaan . Kanaaf sirna fuudhaafi heerumaa kanaaf ummanni addunyaa biroo ummanni naannoo Jimmaa Arjoo . Rest in Peace. Galmeen inni gaafatees guyyaa 15 keessatti garagalfamee kennamuufii qaba. Tooniin Hagayya 1942⁠tti umurii isaa waggaa 20⁠tti Pensilvaaniyaa, Yuunaayitid Isteetis keessatti cuuphame. Balaa tuulaa kosii Reephitti gayeen lubbuun galaafatame 65 gaye; achibuuteen isaanii…. *Jarri kuun isin duuba . Humniti waan jirurraa , isaa jiru muramte , bakhti`i . የጅማ ዞን አቃቤህግ መስሪያቤት 在 Facebook 上查看 Ibsaa Sheikh Yuusuf 的更多内容 Kana irraa kan ka'e immoo dhuma irratti, "Wal'aansoo isa gaarii sana dhaabadhee qabeera; dorgommee koos raawwadheera, amantiis eegeera. *Tuutti siin wajji dhaabbattee salaattu, miya ,+ lolaa ifirraa lafan kaayanii haa ba’attuu, *Warri si wajji dhaabbatu hoggaa salaatu, . . Hiikaan isaa waggaa afurii abbaan isaa irraa waan du’eef obbolaa isaa lamaan hafan waliin kunuunsa haadha isaan jiraata ture. Dubartoonni dura qaqqaban, dubartii sana siinqee qabachiisanii manaa baasu. Gubattee hin agarre ibiddatti gamti. Sheekkoo Leencaa fi Dhala Namaa. Shaanxaa diqqoo ganama fannifatee baheen sarbaa irraa kaayatee konkolaataa san keessa taa’ee yaada. Daa’imni ni booya. Waaqni hinariifatu; lafa jedhe hinoolu. Dubartiin dadhabinna wayii abbaa manaa ishii keessatti yoo argite . Guulaa hin bitiin jiilaa biti. AADAA. Yoo haati manaa umuriin ishee wagga 35 fi isaa ol taate garuu wagga tokko eeguun barbaachisaa waan hin taaneef ji’oota ja’aaf erga eeganii dhabanii booda deemanii . Abboota duulaa gara jaatamaa tahanii fi lolee kuma kudha-shanii ol tahan tu isa jalatti bulaa ture jedhama. Jaalalaa Oromoo Idil-addunyaa agarsiisa aadaa Toroontotti qopheessuuf. Ergamaan Rabbii (SAW) akkana jedhan: "Rabbii harka Isaa nafseen tiyya jirtuun kakadhe! Yommuu namtichi niiti isaa gara sireetti waamee ishiin isa diddu, Abbaan manaa haadha manaa isaa irraa jaalalaa fi kabaja argachuuf maal gochuu qaba? 8 Abbootiin manaa Kiristiyaanota taʼan haadhotiin manaa isaanii isaan kabajuu akka qaban irra deddeebiʼanii dubbachuun isaan hin barbaachisu. Sagantaabiroo argattanii tarree eeggtaa keenya irra turuu too barbaaddan ni dandeessu. Muddee 18, 2014 | Oromedia. Maatiin (haati manaaf abbaan manaa) tokko dhala dhaban kan jedhamu: yoo haati maanaaf abbaan manaa wagga tokkoof (ji’oota kudha lamaaf) waliin jiraatanii walqunnaamtii saalaa haalaan (torbanitti al sadii fi isaa ol) osoo mala ittisa da’umsaa kamiyyuu hin fayyadamiin taasisanii dhala argachuu dhabanidha. 70Kanas akkuma afaan raajotai isaa kanneen durii warra qulqulloota Haadha Xuurii fi Xuurii Xuurii Kutaa 2ffaa Haati Xuurii cufantaa boroo manaa bantee yommuu gadi baatu bokkaan birraa halkan akka tiifuu ta’aa bule boqqolloo isheen urgooftuu dibataa fi nyaataa kannneen akka qoddoo, kusaayee, kefoo, qullubbii adii, qullubbii diimaa fi kkf keessa tokko tokko dabartee akka ilkaan kaarruu fakkeessitee sussuuqxee ture kan amma guddatee dhukni mukasaa utubaa manaa . Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaafi abbaa irraa ajjeesan tokko argatee gara mana jireenyaasaatti fudhatee gale. Bayxu bayxi malee saree ija hin kuulan. Hussein Abdalla is accused of writing the A / A work in Arsi zone for 21/07/2013 days. Abbaan manaa fi haati manaa Waaqayyo duratti ija tokkoon kan ilaalaman taʼus, lamaanuu maatii keessatti gahee mataa isaanii akka qaban Macaafni Qulqulluun ni ibsa. Abbaan daadhii dhugeef ilma afaan hin urgaayu. Kireessaan manicha ofuma isaa qabachuuf ykn firri ykn maatiin dhiyoon akka qabatu yoo barbaadee, fi kutaan walfakkaataa banaa ykn biraan yoo gamoo kanuma irra hin jiraatiinha manaa ykn abbaa manaa kan abbaa qabeenyaa ykn kkkireessaa. Anmelden. Muslimaa ‫تأليف‬ ‫ جمال محمد أحمد‬-‫أبو Jaal Laggasaa Wagii obbolaa shan kan qabu yeroo tahu,Waxbajjii 27 bara 1987 haadha manaa isaa aadde Waynisheet Geetaahuun fuudhe. en. Haati Isaa Ummu Umaaraa Naseeybatul Maaziniyyaa jedhamti, dubartirraa namni dura amantii Allaaha irraa Adawwii deebisuu fi Rasuula s. Ammaa egaa jarri Manjee qawwee argannaan “jagnoomanii”, Tuulamaa bira dabraniyyuu Oromoo Karrayyuu, Oromoo Arsii, uummata Guraagee, fi Oromoo Maccaa naannoo Jalduu faatti duuluu egalani. Kanaaf akaakayyuukootu akka abbaatti ta’ee, aannan dhugaa, dhadhaa nyaachaa, foon nyaachaa qananiidhaan na guddise. Gowwaan bishaan keessa ijaajjee dheebota. View or_ahkam_muslemat. 3:16; Rom. Ijoollee abbaa fi haadha hin qbnee fi dubartoota abbaan manaa irraa du’e warri gaggeesitoonni dhiibbaa isaan irra ga’u akka kan mormmu seera akka baasaniif Waaqayyo akka hubannaa isanniif keennu sagaleen Waaqayoos akkas jedha’’warra seera nama miidhu baasanii fi warra abboommii jall’aa baasaniif wayyoo. 20ac Aroon museefis waaqayyoofis hin amanamne dibicha warqeerra tolche Gowwaan ballessaa isaa irraa barat, gamni balleessaa gowwaa irraa barata. Abdur Raahimaan abbaan-manaa dubartii reebamte kanaa; haati-manaa isaa gara Nabiyyuu dhaquu ishee yeroo dhaga’etti; ijoollota isaa dhiiraa lama warreen nama kan biroo irraa godhatee fudhatee gara Nabiyyuu dhaqquudhaan akkas jedhe “ Allaaf jedhiiti yaa ergamaa Allaa Dubartiin kun ni sobdi ! ani nama jabaa fi ishee boqochiisuu kanan danda . Kana malees, karaa qaamaas taʼe karaa miiraa ishii kunuunsa. Yihudaan yommus Onaaniin, “Gara haadha manaa obboleessa keetii dhaqi, barcuma isaa qajeelchi, obboleessa keefis sanyii kaasi!” jedhe. Garuu utuu fagaa hin turin gaaf tokko namoonni hidhannoo lolaa qaban bakka Hiikaan haadhaa fi obboleyyan isaa lamaan waliin loon tikfatan dhaquun namoota biroo Hiikaafaa waliin . 1. Azaa fi rakkisuu sahaabota Nabiyyii (SAW) qunname-kutaa 2 3-Rakkoo Ammaar ibn Yaasir, Abbaa isaatii fi haadha isaa irra gahee Abbaan Ammaar, Yaasir hundeen isaa Makkaan keessa osoo hin ta’in gosa Yaman irraa Banu Anas jedhamtu keessaayyi. Harás Borus Biyti Teenya Oromiyaa, Ummanni Keenya Oromoo, Kaayyoon Keenyas Bilisummaa dha! Bitootessa 31, 2013 (Infoo Deeskii ABO) –Qabsoon bilisummaa Oromoo ABOdhaan hogganamu waggoota afurtamman dabran gargaarsa tokkoon maleetti fi duula diinota qabsoo kana dhabamsiisuuf irratti faraqaan bobba’an lakkoobsaan hedduu fi dandeetti guddaa qaban irra aanee hundee sabboonummaa hin buqqaane . Haadha Waaqayyooti: dubartoonni biraa yoo dahan raaja, yookan guddate yoo jedhame mootii yookan duuka bu’aa yookan hayyuu tahuu dandaha, isheen garuu Waaqa,fayyisaa,Jaalala nuuf deesse, kanaaf haadha Iyyasuus, Haadha Waaqa, Haadha jaalalaa jedhamti, kana dubartiin kamiinuu aangoo akkanaa hin qabdu. Jaalalli dhugaa qabxiilee 10 kanniin ufkeessatti ammata – Awash Post | Oromo News fakkeenyaan haadha manaa Waaqayyoo taatee ti. Abbaan isaa mana lama qaban ture. Garuu, abbaan-murtii deddeebi’anii seeraa ala akka ta’e itti dubbachuun dhaabsisan. Bifattii san malee, afaanuma keenna dubbata. Murtiin isaa kennanis kuusaa jibbinsaa irraa ka’a. Hiikaan isaa waggaa afurii abbaan isaa irraa waan du’eef obbolaa isaa lamaan hafan waliin kunuunsa haadha isaan jiraata ture. Sagantaa barnoota ganamaa PSESD kn Hiikkaa suuraa Nisaa`iidhaa. Kanas qur'aanni Akkatti ibse. Obbo OLBAANAA LEELLISAA-s akkasuma yaada ofii ibsachuu yaalanii turan. Angawoonni Ameerikaa Itiyoopiyaan walabummaa amantii akka kabajju miseensota bulchiinsa biyyattii haaraa akka gaafatanis ibsee jira. “ Waaqayyoon eeggadhu, jabaadhus, laphee jabaadhu, Waaqayyoonis eeggadhu. Inni haadha manaa abbaa isaa irraa nama dhalatee miti. . . SEENAA. Haa tau malee, akkuma Yisihaaq Ishmaae - liin ariatamni isa irra gae , ijoolleen ‘Yerusaalem ishii olii’ Ilmichi bilisa isaan baase, ijoollee Yerusaalem ODUU OOWWAA ADAAMAARRAA Obbollewwan teenya adaamatti ji'oota muraasaan dura masjiida 06 irraa poolisaan qabamuun Isaanii yaadatama, kanneen keessa ijoolleen mana hidhaatii ragaa qarshii 3000tiin gadidhiifamanii turan. Warri guddaan aduurree wasaasaa baata. Sana booda lafeedhuma ofii nyaatuufi lafeefi waan dhugamu obaasee guddise. Akkuma ta waaqa irraa dhufte lafti […] Uummatni Oromoo yaroo mana wajjin gubatu, yaroo qabeenyi isaa manca’u, yaroo ijoolleen Oromoo ajjafamfee waraabesi nyaatu argu. Akkaataa Ximotewos itti tajaajiluu qabu yemmuu ibsu, ximotewos dargageessa ta’uu isaa irraa kan ka’e, shamarran akka obbettootaatti yoo ilaale fakkeenya gaarii ta’uu danda’a warra kaaniif. Namni dhukkubsataa manaa qabu du’a gahii namaa hin oolu. Kanumaanis ALA 1889 tti barcuma mootummaa qabatan. dhukkubbii qaamaa ni hir'isa 7. du'a haadha manaa ykn abbaa manaa, dullumaaf ykn haalleen biroo kanneen humnaa ol tahaniif akkasumas rakkoolee bu'ura jireenyaa diiganiif mirga wabii argachuudhaa ni dabalata. ( Efesoon 5:23) Taʼus, abbaan manaa gaariin gara jabeessa miti. Weellisaa Fayisaa Furii baqannaan Kaayiroo jiraachaa turee gara biyyatti erga deebi'ee sirba mataa dureen isaa 'Qondaalaa' jedhu baasee dinqisiifattoota horate. Haadha manaa isaa Hiildaa wajjin ijoollee lama dhugaa keessatti guddisaniiru. Yerusaalem tun, akkuma Saaraa dubartii bilisa taa-te sia taatu, matumaa garboomtee kan hin beek-ne dha. Bara durii abbaa manaa fi haadha manaa ijoollee torba qabanitu ture. Entertainment Adaadaa Koo irraa jaalalli na qabe. Abemeliik osoo ofii isaatii kadhatee Waaqayyo akka hin araaramneef,Abraham akka isaaf . 2. Kaayyoon hedduu fuudhuu karaa godhamteef maali? Gariin keenya kana osoo hin hubatin, fuudhee karatti hafa. Haati manaas akkasuma hiriyyaa gita hin qabne abbaa manaa ishee goadhachuu qabdi. W. Abbaan isaanii Oromoo amantii Musiliimaa hordofanii dha. Abbaan manaa/haati manaa du’eera/duuteetti Never Married Fuudhee/heerumee hin beeku 16. Ol'iyyataan galmeen garagalfamee gaafa kennameef irraa kaasee guyyaa 30 keessatti ol'iyyatasaa . «Daawitii fi namoonni isaa tokkon tokkon isaanii maatii isaanii wajjin Gaat keessa Akiish bira in jiraatan; Daawit haadha manaa isaa lamaan, Ahiino’aam ishee Yizre’elii fuudhee fi Abigaayil Qarmelosittii ishee Naabaal irraa du’e fudhatee in dhaqe. ⚖ Abbaa manaa fi haati manaa araaraan fixachuuf yoo murteessan guyyaa itti himame irraa kaasee guyyoota 15 keessatti tarreeffama maqaa jaarsolii Mana Murtiitiif beeksisuu qabu,SMO keewwata 106(1). Kanaafis yihudoonni seera jalaa ba’anii gara ayyaana karaa Kiristoos argamuuttu akka dhufuu qabanii fi kunis yakkaa akka hin taane dubbata. jw2019. News Ayyaana irreechaa magaalaa Hawaasaa. Baxter ykn Abbaa Aadam (akka ummanni Kofaleewaamutti) marsaa Gadaa. YADDACHISAF JOIN US @MAHIRALIOFFERS @MAHIRALIOFFERS ♥️Ergamaan Rabbii ﷺ ♥️ Akkana Jedhan Ummata Kiyyaf Rabbiin Waan Shaan Waan Kanaan Duraa Ummata Biraaf IN Keniin Keneef Jedhan Ergaama Rahmata ﷺ Shaanan Akkaa Armaan Gadiitii Caqassa ~~Sheer LIKE Godhii 1💘 Ummani Muhammadiif Afaan Nama Sommanan Ollee Rabbiin Birratii Akkaa Miskii/Shiito Hurrgaa'a Amma Sommanaa Hiiku Jedhan . Garuu utuu fagoo hin turin gaaf tokko namoonni hidhannoo lolaa qaban bakka Hiikaan haadhaa fi obboleyyan isaa lamaan waliin loon tikfatan dhaquun namoota biroo Hiikaafaa waliin turan erga ajjeessaniin booda Hiikaa fi . Ayyaanni kunis kan guyyaa 27 keessatti bu’eedha. June 23, 2020. Dhalli namaa uumamtoota biroo irraa adda ta’uun karaa kabajamaa fi jaallatamaa ta’een akka wal horan Rabbiin (subhaanahu wa ta’aalaa) seera ka’e. Bananii yoo ilaalan maallaqatuu keessaa jira. Academia. om Kun, ‘abbaan ilma irratti, ilmi abbaa irratti, haati intala irratti, intalli haadha irratti, amaatiin haadha manaa ilmaa irratti, haati manaa ilmaas amaatii irratti akka kaʼan’ gochuudhaan namoota tokkummaa qabaachuu qaban illee qoqqoodeera. Osoo cimdiin kuni jiraachu baate silaa wal hormaanni hin adeemsifamu ture. Kana malees garbi mootummaa isaa jalatti gurguraman tokkoon tokkoof qaraxni biraa ni guurama ture. A circuit overseer and his wife on assignment in France, 1957. Yeroo umuriin isaa barnootaaf gahutti, barnoota isaa sadarkaa 1ffaa achuma aanaa Jibaat mana barumsaa iichaa hadaadiitti xumure. 2. Duuka bu’aa Yaaqob “Amantiinis akkasuma hojii gaariidhaan hin agarsiifamu yoo ta’e, inni ofii isaatii du’aa dha. Yeroo dursa hojii warshichaa irra turanitti hojjataan hojii irraa gaggeeffamee barrii tajaajila isaa lakkaawamu kan eegalu akka haaraatti guyyaa qacaramee eegaleedha. Haadha gabaabduu ijoolleen hiriyaa seeti. Amma garuu baay’ee gammaddeetti. Nama Rabbiin rahmata godheef malee namoonni qalbii isaanii keessaa of-tuulu hin dhaban. Sirboonni inni sirbus haalliifi yeroon kan hin jijjiirredha. Hadha Manaa isaa kana irraa ijjoollee durbaa sadii (3) kana maqaan isaanii Bilisummaa Laggasaa, Fireehiwat Laggasaa fi Natsaannat Laggasaa jedhaman godhate. Haa ta’u malee abdii kutatee osoo barumsa addaan hinkutin;baratee ofii isaa,maatii isaa fi biyya . Kana booda gara manaatti deebi’uu dhan Abbaan Gadaa qaama saala isaa irraa fixee isaa kutuudhan qulquleefata. Akanatti bara 1855 irraa jalqabee hanga bara 1877tti aangoo isaa bal'ifatee. Mootummaan ragaa qabu, nama tokkotti murtii kennuuf waggaa lama guutuu beellamaan mana hidhaatti hintortorsu. 20ae 19, Hin irraanffatiin abbaan manaa yaadaan dhaggeeffachuu barbaadaati, yaadni kee qabamaa itti ta’uu hin qabu. • Haati/abbaan manaa, miichuu mootummaa naannoo biratti galmaahanii isin wajjin mana tokko jiraachaa turan, daa’ima umuriin isaa/ishee waggaa 21 gadi ta’e ykn obboleetti/obboleessi keessan kan mana keessan keessa jiraatan yoo ta’e Kutaa Ol’aanaan Tajaajila Seexanni /bofni/ dubartittii gowwoomse (Uma 3:1-7, 1Xim 2:14) Abbaan manaa ishees jecha haadha manaa isaa d haga‘uu isaatiin ir ra daddarbe (Uma 3:6, 3:17) 92 Macaafa Waaqayyoo keessa barbaadaatii dubbisaa!Waaqayyo ofii isaatii kana dubbateera (Isa 34:16) Sababa Isaan Cubbuu Hojjetaniif Akka Waaqayyoo ta‘uu barbaaduu (Uma 3:5) Dubbii U umaa . Leave a Reply Cancel reply Your email address will not be published. Ammoo wal qixxeysuu yoo dadhabe fuudha baay’suun sirrii miti. Kanaafiyyuu dhiirti marti namicha balleessaa hojjate sana murtiitti dhiyeessuuf carraaqa. Namicha haadhawarraa isaa dhaane dabalatee, dhiirti haati warraa isaa gurumuu kana keessa jirtu hundi, qe’een isaa adiyyoo dha. Burcuqqoon caccabaasun akka qaama ishee keessa sesseeneerus ni arge. . Xoobiyaan yoo beekuu baatellee nama fakkaatee isa wajjiin deemaa kan ture kun Ergamaa Rufaa’eel ture. 29-yeroo gaddaa kana manuma jirtu san keeysa turuu qabdi. Kanaa achis gonfoon qajeelummaa anaaf kaa'amee jira; gooftichi abbaan firdii inni qajeelaan guyyaa sanatti gooftichi anaaf in kenna; ana duwwaaf otuu hin ta'in, warra deebi'ee mul'inatti dhufuu isaa jaallatan hundumaafis in kenna. Baala mi’eesaa karraatii suuqu. Colonel Aliyyii Cirrii lived (1912- 2017) an exceptional and impactful life as one of the pioneers and engineers of Oromo national movement against historical, economic, political and cultural injustices. abbaan manaas haadha manaa isaa haa jaallatu!” jedha. The iconic and national hero who gave so much to his suffering people. w tiysuuf seyfii . Abbaan iyyatu malee/ollaan hinbirmatu. – Yeroo dirree seenu: abbaa, haadha, obboleyyani yoo qabaate illee, haadha manaa fi ijoollee kan hin qabne. Okoleefi gadiin kunis, mallattoo hormaataafi kabaja looniif qaban kan mul’isudha. ‫أحكام المسلمات‬ Barnoota Dubartii . Day 09/09/2013 of 09/09/2013 Arsi zone high court has been charged with the death of his wife in the 24 years sentence. jw2019. Haadhummaaniifi ijoollummaan gargaarsaafi eegumsi adda ni barbaachisaaf; ijoolleen hundi fuudhaafi heerumaanis tahee Abbaan isaa obbo Birruun waraana xaaliyaanii irratti summii gaaziitin (poison gas) du’an. Osoo gubadhuun kolfa jette akaayiin. Hanga abbaan manaa sun jirutti haati manaa isatti hidhamtee akka inni jiru, erga inni du’ee booda hiikamtee akka jirtu isaanis beeku. Bultiin abbaa hin qabu. w dhahan keessaa tokko Inni, Jaartii Isaa fi Ilmaan Isaa lamaan waliin. Kanaa mannaa, haadha manaa isaatiif iddoo guddaa kenna. Marabbaan Waaqaa kunis Ayyaana guyyaan 27 qabu irraa dhalootaa dhalootatii diroo kan darbaa jiraatuudha. Waanuma fedheyyuu yoo ta’e, jireenyi magaalaa qaroominaan jiraatamu, nama baadiyyaa akkasii sanaa dhufeef hammam rakkisaa akka inni ta’u hubachuun nama hin dhibu. Ani dhalataa magaalaa adaamaati garuu amma kan jiraadhu finfinnee keessa dha Seenaan koo baay'ee kan nama ajaa'ibuu fi kan barumsa guddaa. Akkasumas waltajjii Gondar keessatti Afaan Oromoo akka dubbatamu taasise. Dura na dhungatteef dhirsa naa hin taatu jette intalli Hamma namaa hin Geessuu cabsa namaa hin teessu Afaan Hamii Bare Utubaatti hasaasa Namichi Guyyaa Bofa arge halkan Gaaddidduu isaa dheesse Qaxaleenis suuta jedhee muka irraa bu'ee yommuu ilaalu obboleewwan isaa foonicha gatanii badaniru. Yeroo kana “Gabbisayyoo” taphachaa deemu. Hidhamtoota Mana Hidhaatii Baasuun Ajjeesuun Hatattamaan Dhaabbachu Qaba! (Ibsa Koree Deeggarsa Hidhamtoota Siyaasaa Lammilee Oromiyaa (KDHSLO) Ebla 23, 2021) Lammiileen Oromiyaa manneen hidhaa guutumma Goleelee Oromiyaa keessatti Murna Biltsiginnaa (PP) Dr. Haatikoommoo gara Adaamaatti baqatte. Hiikaan isaa waggaa afurii abbaan isaa irraa waan du’eef obbolaa isaa lamaan hafan waliin kunuunsa haadha isaan jiraata ture. Abbaan manaa mataa maatii dha. 67Zakkaariyaas abbaan Yohaan-nisi Hafuura Qulqulluudhaan guu-tame; akkana jedhees raajiig dub-bate: 68"Sababii dhufee saba isaa fureef Gooftaan, Waaqni Israa'eli haa eebbifa-muu. Haati isaa ammoo gadda kanarraa ka’uun ji’a sadi’i booda du’an. Walii galtee gaariin gammachuu jireenya ofiiti waan ta’eef. Koloneel Alamuu Qixxeessaa (Bitooteessa 5, bara 1907 - Mudde 09, 2001) loltuu waraanaa fi qabsaawa mirga Oromooti. Haati manaa abbaa manaa ishii irratti ol’aantummaa agarsiisuun isaaf ajajamuu diduu dandeessi. BY AKKAWAAQ JAALATAA SEENAA HAYLAMAARYAAM GAMMADAA (1907-1962) ===== Haylamaariyam Gammadaa, abbaasaa Obboo Gammadaa Masqalee fi haadha isaa aadde Ka’ade Addaamuu irraa bara 1907 godina Shawaa Kaabaa aanaa Jiddaa ganda Bogonjoo jedhamutti dhalate. Hadha Manaa isaa kana irraa ijjoollee durbaa sadii (3) kana maqaan isaanii Bilisummaa Laggasaa, Fireehiwat Laggasaa fi Natsaannat Laggasaa jedhaman godhate. 69Inni mana garbicha isaa mana Daawiti keessatti gaafah fayyinnaa nuuf kaaseera. Qulqulluun Yaareed garuu Addunyaa kana irraa adda bahee Minnaaneen jiraachuu fi Faaruu ykn Yeedaloo isaas sirnaan qopheessuu akka qabu murteesse. Maatiin (haati manaaf abbaan manaa) gaa’ela godhatanii utuu dhala godhachuu barbaadanii yoo waggaa tokko (ji’a kudha lama) keessatti dhaban, deemanii qoratamuu qabu. Abbaan manaa haadha manaa ofii isaa yeroo jaallatu, Kristoos waldaa kristaanaa akka jaallate (Efe. Maslahaa sharii’aa ilaalee abbaan manaa haadha manaa ishee finciltuu taateen mana keessattis ta’ee manaan alatti ooduun ni eeyyamama. Duuteetti. ‘Haadha manaa namaa duraa fudhachuudhaaf hin hawwin; mana namaa, maasii isaa, hojjetaa isaa, hojjettuu isaa, qotiyyoo isaa, harree isaa yookiis waanuma kan isaa ta'e duraa fudhachuudhaaf hin hawwin!'" –Seera Keessa Deebii 5:7-21 WAAQAYYOON DHOKACHUUN HIN DANDA'AMU —21 "Iji isaa gara karaa namaa ni ilaala, tarkaanfii isaa hundumaas ni arga. Gowwaan gaafa deege nagada. Kanaaf waaqayyo biyyaa lafaa akkasumatti jaallate, ilma isaa tokkicha fayyina ilmaan namootaaf dabarsee kenne (Yoh. 1. Yeroo hunda wanta ofii barbaadu irratti xiyyeeffachuu mannaa ishii gammachiisuuf wanta isaaf dandaʼame hunda godha. Mucaan sun erga guddatee booda dhala namaatti maxxanuu jalqabe. Numa wojjiin nyaate dhuga. Yaroo dubartiin ulfaa, haatii daa’ima afurii, haadaa fi abbaan dargagoo lolaaf manaa bahee ijoollee keessan fidaa jedhamanii ajjeefan achi galagalanii gama ilaalu. Keessattuu Emperor Iyoas 1ffaan (1730-55) Oromoota saba haadha isaa ta’an ofitti dhiheessuu jalqabe. Isas abbaa Aadam jedhanii waaman. Namni hundu lafa “Rabbiin nama jaalatu qormaata itti baay’isa” himni kun hangam nama qabbaneessa. Kanaaf immoo soomni fi kadhaan iddoo guddaa kan qabanii fi kan gargar ba’uu hin dandeenyee dha. Ykn ifii . Innis meeshaa waraanaa isaan irraa argateen Oromootti duuluu isa abbaan isaa jalqabee, daddhabe itti fufe. Ta'iiwwan kunniin immoo qabatamaan kan raawwataman ta'uu dhiisuu danda'u. Jaal Bunguli (Abdiisaa) Hayilee abbaa isaa obboo Hayilee Dagabaasaa Camadaa fi haadha isaa Aaddee Muluu Daammanaa irraa Caamsaa 14/1986 A. Kutaa darbe keessatti haqa abbaan manaa haadha manaa isaatirraa qabu muraasa isaanii ilaalle turre. dhiphina sammuu ni hir'isa 11. Garuu utuu fagaa hin turin gaaf tokko namoonni hidhannoo lolaa qaban bakka Hiikaan haadhaa fi obboleyyan isaa lamaan waliin loon tikfatan dhaquun namoota biroo Hiikaafaa waliin turan erga ajjeessaniin booda Hiikaa fi Abbootiin ijoolee kanaa (sadarkaa Gadaa Yuuba 3ffaa keesa kan jiranu), bakka faajjiin isaanii itti dhabatte irraa jalqabuudhan sirba Mokkeetiin haadha manaa ofii (haadha ijoolee kuusaa) faarsaa gara bosonaa deemanii damee muka mi’eessaa kan baala qabu muratanii qabatanii deebi’u. 27:14 ”. Amma immoo haqa niitin abbaa warraa ishii irraa qabdu ni ilaalla. Abbaan taayitaa seera taaksiin yoo amane ni galmeessa, nama galmaa’eef waraqaa ragaa ni kennaaf. »(macaafa saamu’el isa duraa 27:3) abbaan manaa immoo haadha manaa isaa akka jaallatu, waliin gooftaa isaanii akka tajaajilan, kadhachuu. 2062 Ammoo gara haadhatiin hayyoota biyyaati abbaan haadha tiyyaa nama heera irraa baru`uu warri biyyaa itti fe`atuu inni gosa gaamotii akkaan umrii dheerate kan dhibbaafii soddomii ol gaye kan ayliin isaa hin tuqamin du`ani isaa hoggaa hunda { yaa hafiiz yaa salaam sallimnaa minal balaa } jechuu wannin isarra qabadhe kan gorsa naaf taye { nama . Hiikaan isaa waggaa afurii abbaan isaa irraa waan du’eef obbolaa isaa lamaan hafan waliin kunuunsa haadha isaan jiraata ture. Yerookamiittuu maqaa daa’imakeessanii tarree eeggataa irraa haquu ni dandeessu. Gowwaa kofalchiisanii, ilkee lakawu. Hacaaluu Hundeessaan booda dhalatee walqabatee hidhaman gariin manni murtii mirgi wabii isaanii akka eegamuuf murteessuus poolisiin isaan gadhiisuu dhabe jechuun abukaatonni isaanii komatan. Durduriin fakkaattota (''characters''), sabseena (''plot'') durdurichaa ceesisan of kessaa kan qabu yoota'u, fakkaattoonni kunniinis nama yookan bineensota ta'uu danda'u. Hima, rakkoo mudannu mara keessaa akka baanu nu abdachiisu. Murtii haga ammaa kennamaa turee fi amma illee kenname yoo ilaalle, kan yeroo dheeraaf lafa irra harkifataa tureedha. How many minor children or others live with you or receive financial support from you?/Daa’immaan xixiqqoon yookiin kanneen biroo meeqatu si waliin jiraatu yookiin gargaarsa maallaqaa sirraa fudhatu? Children/Daa’im man: Others/Kanneen biroo: Jireenya tana keessatti lubbuu qabeenyin yommuu cimdiin walitti dhufan wal horu. Innis meeshaa waraanaa isaan irraa argateen Oromootti duuluu isa abbaan isaa jalqabee, daddhabe itti fufe. 4- Jaartii imraan (haadha maryam) akkoo Nabi iisaa, tan ilmoo garaa qabu (maryam) osoo hindayin rabbif qodhaa gootee diiniif kennite, yogguu deyses masgida geysite kennite. Maallaqa kanarraa guuramuus warra Faransaay irraa qawwee itti bitataa turan jetti. Onaan garuu sanyiin kan isaa ti akka hin jedhamne waan beekuuf, obboleessa isaa sanyii malee hambisuudhaaf, yeroo haadha manaa obboleessa isaa bira ga’u, isa sanyii ta’u sana lafatti naqee in balleessa ture. Namicha haadhawarraa isaa dhaane dabalatee, dhiirti haati warraa isaa gurumuu kana keessa jirtu hundi, qe’een isaa adiyyoo dha. Mammaaksa. Yaasiri fi obboleeyyan isaa lamaan Haaris fi Maalik obboleessa isaanii barbaaduf gara Makkaa dhufan. Abrahaam yemmoo mootii Geeraraa Abemelik jedhamuun haadha manaa isaa yemmuu saamamuuf jedhu Waaqayyo Abameelikiin ni adabe. Wal gargaaruu Waaqayyos akkas jedhe “ namni qophaa ta’uun isaa garii wanta hin taaneef kan isaaf ta’u gargaartuu ni uumnaaf” se. Kutaa darbe keessatti haqa abbaan warraa niiti isaa irraa qabu ilaalle turra. O. Abiy Ahmad haadha hidda dhalootaa Amaaraa qaban, kan amantii ortodoksii hordofan irraa dhalatan. Ragaan kun guyyaa badhaasa Noble Prize fudhatan, seenaa . Abbaan Seerichaa akkaataa keewwata kana keewwata xiqqaa (2) tiin dhaddacharraa ka’uu yoo dhabe, garee falmitootaa keessaa namni komii qabu Abbaan Seerichaa dhaddacha irraa akka ka’u iyyata ragaadhaan deeggarame dhiheeffachuu ni danda’a. Akkuma maqaa isaa irraa hubatamutti, durduriin gochaafi ta'iiwwan bara durii kan nama mil'achiisudha. 6. Mana keessatti ittiin ooduun ragaan isaa jecha Rabbii ol ta’eeti: { واهجروهن في المضاجع } سورة النساء الآية 34 “ciisa keessatti isheedhaan oodaa. ti Godina Shawaa Lixaa Aanaa Jibaat ganda Gaamoo Hadaadiitti dhalate. Maallaqa isaanii kan hinta’in kana Hiikaan isaa waggaa afurii abbaan isaa irraa waan du’eef obbolaa isaa lamaan hafan waliin kunuunsa haadha isaan jiraata ture. Ammaa egaa jarri Manjee qawwee argannaan “jagnoomanii”, Tuulamaa bira dabraniyyuu Oromoo Karrayyuu, Oromoo Arsii, uummata Guraagee, fi Oromoo Maccaa naannoo Jalduu faatti duuluu egalani. Haala kanaan osoo barachaa jiruu bara 2005 Fulbaana 28 abbaan isaa addunyaa kana irraa boqotani. Gabroota abbaa isaa kanneen masaraa abbaa isaa keessa hojjatan irraayyi dhalate. Fakkeenyaaf. Haadha manaa isaa kan jaallatu of jaallata, eenyu iyyuu foon isaa kan jibbu tokko illee hin jiru. Murtii abbaan manaa fi haati manaa waliin murteessan irraa maatiin haala kamiin fayadaman jettanii yaaddu? u Abbaan manaa fi haati manaa dhimma kanarratti marii waliin Hiikaan isaa waggaa afurii abbaan isaa irraa waan du’eef obbolaa isaa lamaan hafan waliin kunuunsa haadha isaan jiraata ture. Macaafni Qulqulluun, “Kristos akkuma waldaa kristiyaanaa jaallate, . Amma garuu innis yeroo manaa ba’u waan godhee fi dubbate sana hundaan attam akka ishee miidhe edda yaadatee booda dhuguma onnee isaa irraa gaabbiin isatti . isaa horii horsiisuun jiraatu turan. Eegasiillee ima yaada. Jaarraa 17 jalqabee Oromoon Amaara irraa gargar bahuu jalqaban. Gochi wanuma hundatti dabalamuu qaba malee. Waaqayyo dhiira uumee kan inni dubara itti dabaleef, akka isaan wal gargaaraniif, akka isaan hiriyyaa gaarii waliif ta’aniifidha. Yeroo Abbaan manaa ishee gadaa qabatu, niitii (haati warraa) isaa ammoo uffata aadaa uffachuun meeshaalee Aadaa kana akka okoleefi gadii qabattee cina deemti. Jaal Laggasaa Wagii obbolaa shan kan qabu yeroo tahu,Waxbajjii 27 bara 1987 haadha manaa isaa aadde Waynisheet Geetaahuun fuudhe. Jaarsa Argaa-dhageettii, jaarsa Booranaatii fi akkasuma ammallee jannaaf jabaa biyyaaf Biyyee #Aabba_Areeroo_Galgaloo_Khosii_Jiloo_Haroo_Daawwaa eennu? 1. Rakkinni isaa, luqqisichi amantoota sana hunda isaanii irratti hin xiyyeeffatu, waa’een fayyina isaa bara baraa haa hafuuti jechuudha. Namoonni dhaabbilee siyaasaa ABO fi KFO keessatti socho'aniifi kan hokkora ajjeechaa Art. fayyaa onnee keenyaaf gaariidha Kanaaf abbaan manaaf haati manaa tokko fedhii walii beekuun, yeroon waliif kennuun barbaachisaadha. 22). Gowwaa fi bishaan gara itti jallisan deemu. 5) Laamiroot Shugguxii qabattee dhuftee ajjeefte jedhama. Farf. Waliigalan alaa galan. Walumaa galatti abbaa seeraa waan hojii abbaa seerummaan walitti bu’uun haqa jallisuu danda’an irraa of eeguu qaba. Hokkora hamaa Onkoloolessa bara 2019 mudate qorachuufis ta’ee gara fuulduraattis humnootni tikaa dhiittaa mirgaa akka hin qaqqabsiifneefi walitti bu’insa hawaasaa ittisuuf motumaan Itoophiyaa . Bara 1980 keessa sirnichii biyyattii akkamiitti akka deemaa jiru gootii kun huuba irraa haratan. Muuxannoo fi ogummaa fuula sani irratti qabu irraa kan ka’e miseensa Damee Dantaa Waraanaa kan ture- seerummaan erga murtaa’eebooda daa’imti keessan jalqaba mana barnootaa irrattifilamuu yoo dhabaate maqaa isaa/ishee tarree eeggataa irra tura. 1. Ijoolleen kunis qotiyyoo, lafa qonnaa fi qabeenya maati isaani hunda hachisiisani. Laamiroot Haacaaluu irraa qurrama otoo qabattee haadha manaa isaa gaafachuuf hin deemtu ture. Waggaan haaraa kunis waggaa ummatni Oromoo bittaa alagaa of irraa kuffisee bilisummaa fi walabummaa biyyaa isaa qabsoo isaatiin itti gonfatu akka tahu, akkasumas diinni ummatoota cunqurfamoo irratti roorrisaa jiru itti jilbeenfachiisamee, hawwii fi fedhiin ummatootaa itti guutamu akka tahu ABOn hawwa. hidhaa fi ajjeechaa ti. Waaqayyo jaalalli isaa akka wan tokkonuu hin dangeefamne, jaalala ulaagaa tokko malee ilmaan namootatiif keename ta’un isaa jaalalli biyyi lafaa beektu irraa adda ta’u isaa hubana. Garuu utuu fagaa hin turin gaaf tokko namoonni hidhannoo lolaa qaban bakka Hiikaan haadhaa fi obboleyyan isaa lamaan waliin loon tikfatan dhaquun namoota biroo Hiikaafaa waliin turan erga ajjeessaniin booda Hiikaa fi . Inni mana . Haati koo kanaan dura baay’ee aarti. Abbaan manaa ishee ammaa kun faallaa jaalallee ishee isa jalqabaati. Akka abbaa manummaa haadha manaa isaa mootii mootataatti, Ilmi mootii- Filiip aangoo seeraa homaa hin qabu. a. Haadha koof mana ijaaree hunda guutuufiin barbaada. edu is a platform for academics to share research papers. Warra abbaan manaa irraa du’eef ajaja kennameef Phaawulos warra abbaan manaa irraa du’e gargaarsa akka barbaachisu hubachiisa, yeroo sanatti . com gubattiyoo dubbisuu odoma arguu dhugaa ta’uu isaa mame. Hantuunni haadha jalatti gumbii uraa barti. 5:8-29). Uuma 2:18. Ammaa egaa jarri Manjee qawwee argannaan “jagnoomanii”, Tuulamaa bira dabraniyyuu Oromoo Karrayyuu, Oromoo Arsii, uummata Guraagee, fi Oromoo Maccaa naannoo Jalduu faatti duuluu egalani. 2038 2}Rakkoo abbaan maqaa godheefii sabaaf mallattoo kaayee deeme san hunda keessatti saba wojjiin dhaabbatee irraa qoodamu kamuu uf cinaa barbaaddee dhabde. Tooftaa fi dandeettiin Laggasaan lola /waraana/ keessatti qabu gootota biroo irraa adda ture. haadha . jijjiirama abbaa manaa/haadha manaa kee irraa eeguu Kana jechuun jaalalleen tee/kee akka ati yaaddutti jijjiirama agarsiisuu dhabuu dandaha tahus garuu jireenya jaalalatiif si filattee/tee sitti dhufee jira waan taheef jijjiiramuu dhabde jettee yeroo hunda ilaalcha addaa sammuu kee keessatti uumuu hin qabdu yoo kana goote yeroo gabaabaa . Miseensi maatii dhiyoo haadha manaa ykn abbaa manaa, warra, akkawoo fi akaakayyuu, daa’imman, Gammadii Badhaasoo irraa Torbaan darbe du’a Dr. Abiyyi Ahimedin durfamuun jumlaan ukkanfamanii ugguraman kumaatamaan kan lakkawaman ta . Roomaa 7:2 irratti dubartiin heerumte tokko, ‘seera abbaa manaa ishee’ jala kan jirtu taʼuu ishee dubbata. Tarreen kun maamaaksa Oromoo bebekkamo qaba. June 17, 2013 · by ltesfa · in Uncategorized . "(2 Xim. Bu’uura madaalii warshichii baasuun hojii warshichaaf gahuumsaafi dandeetti gahaa kan qabu ta’u isaa warshichii yammu mirkaneessu, 2. Akka dhiifama argatuuf garuu Abemelikiin akkas jedheen “Abrahaam raajii waan ta’eef siif kadhata ni fayyitas “ jedheen(Uma 20:1) . “Kanaaf namni abbaa isaa fi haadha isaa ni dhiisaa haadha manaa isaa wajjin wali gala lammanuu foon tokko ta’u” (Efe. 4:8) Hagamuma abbaan ilma dhale jennullee akka barmaatii ilma namaatti osoo hin taane, biyya lafaan dura abbaarraa haadha malee yoo dhalatu addunyaadhan booda garuu ilmoo nama kan taatu haadha keenyaa qulqulleettii dubroo maariyaam irraa abba malee Iccitii guddaa ta’e, qoratamee bira gawuu hin danda’amneen mooraa sa’aa keessatti dhalate. Ta’us garuu, jaalalli abbaa manaa homaa yoo ta’e yookaan yoo hir’atee haati manaa akka bitamtuu abboomamteetti, “gooftaadhaaf akka ta’u” (Lakk. Nama osoo galmaa’u qabu hafe Abbaan Taayitaa galmeessee waraqaa ragaa ni kenna. Inni haadha manaa abbaa isaa irraa nama dhalatee miti. Hojiin waaqayyoo fi kolfi saree hin beekamu. 20:2 achitti abrahaam waa’ee saaraa haadha manaa isaa gaafatamee, “isheen obboleettii koo ti” jedhe; kana irratti abiimelek mootiin geraar itti ergee saaraa fichisiise. Health Maloota 10n dandeettii waa yaadachuu cimsan. Abiy haadha warraa sabaan Amaaraa taate fuudhan; amma amantii pirotistaantii hordofan. Kuufama kiraa manaa ji’a sadii (3) qabu akkaataa Keewwata kana Keewwata Xiqqaa 4’tiin kan hin kaffalle yoo ta’e, kiressaan bu’uuruma waliigaltee isaaniitiin fi adeemsa Dambii bahu keessatti ibsamuun dirqisiisee gadi lakkisisuun kaffaltii irraa eegamu dhala isaa waliin seeraatti dhiyeessuun kaffalchisuu ni danda’a. Har’as itti fufan kannen hafan ni ilaalla. sammuu ni si'eessa 8. Guyyaa tokko Xoobiyaan abbaan isaa Xoobiit akka dulloomee ijji isaas arguu akka dadhabe dhagahee abbaa isaa bira deemuuf biyya Nanawee irraa ka’ee osoo karaa deemuu nama tokkoon walitti dhufee deemsa isaanii eegalan. Kun immoo kan duraa caalaa akka boonee uf wollaalu isa taasise, boonni isaa kun tuffii muslimootaa biraan isa gahe,mirga amantii kan seerri biyyatti akka kabajamu murteesse diiguudhaan muslimoota aqiidaa isaanii qulqulluu irraa gara aqiidaa AHBAASH tan dharaatitti isaan deebisuuf yaalii godhuu jalqabe,muslimmummaa irraa gara amntii biraatitti isaan jijiiruuf haala mijjeessuuf kaayyoo kana . 5:31 . Mee akkamitti akka taʼe haa ilaallu. Keessiin harkoota maatii (warra) ishee qabattee” haadha koo fi Abbaa koo! Foofiin, ammas waan tokko akkan isin kadhadhu natti himaa jira. Akka naa himanittii waa'ee Aadaa ka inni qoratukeessi isaa bal'dhaa. seera uumamaa 20:12 karaa tokkoon isheen dhuguma obboleeytii kooti, haati koo ishee hin deenye malee, intala abbaa kootii ti; booddee immoo haadha manaa koo taate, jedhe. Akkuma abbaan warraa niiti isaa irraa haqa qabuu haati warraas isa irraa haqa baay’ee qabdi. Qophii: Usmaan Abdullaxiif Haqa isaanii eeguu dandeenyaan Shari’aan Islaamaa dhiiraaf hiree takkaa ol fuudhuu lafa keessee jirti. Garuu utuu fagaa hin turin gaaf tokko namoonni hidhannoo lolaa qaban bakka Hiikaan haadhaa fi obboleyyan isaa lamaan waliin loon tikfatan dhaquun namoota biroo Hiikaafaa waliin turan erga ajjeessaniin booda Hiikaa fi . net. Ilmi namaa sirna fuudhaafi heerumaa kanaan sanyii ykn qomoosaa lafa kanarratti baay’isaa ture. Nama firaa immoo kana caalaa galateefachuun ni barbaachisa . Hedduu fuudhuun karaa Ambiyaati. Waaqeffannaanis akka amanutti Waaqni uumamaa mara kan uume, guyyaa 27 keessatti ture. Isheen otoo ajjeefte Haacaaluun otoo hin duiin sa’aatii hedduuf waan tureef Ishii akka taate nihima ture Inni haadha manaa abbaa isaa irraa nama dhalatee miti. dandeettii dhukkuba ofirraa qolachuu qaamaa ni dabala 12. NAMA GUDDAA WALIIN OOLUUN NAMA GUDDAA NAMA GOOTI! Yaadannoo march 13-2019 ture; Gumii Surichoo Layeetin. Loltuu Ta’uusa Erga warri isaa dhumanii booda, Taaddasaan wasiila isaa Beekaatti kan miseensa Arbanyoochi, riphxee- loltoota Xaaliyaanii lolan, turetti dabalame. Haati manaa isaa, niitiin gootaas adaraa isaa galmaan gahuu fi qabsoo abbaa manaa isheen bilisummaa sabashee arguuf mudhii hidhattee kaate. Bultiin abbaa hin qabu. Achiis utuma baayʼee hin turin raayyaa waraanaatti akka makamu ajajame; ajaja kana waan hin fudhanneef waggaa lamaa fi walakkaadhaaf hidhame. Haadhaa fi adurree hin dhaanan. “Akkanatti natti yaa ifu’’ jette, maraattuun ibidda manatti suuqxee. Haadha laalii intala fuudhi. yoo rifeensa taate malee , kan akka rifeensa hoola`aa faa , kan afaa yookaa uffata faa, irraa tolfatan sharxii rifeensi kun , waan fuun isaa . ‘Bara Beeliyyaa’ Ijoollee kanneen keessaa harki 30 abbaafi haadha hin qaban ture. Haati-manaa isaanii, hojii irraa waan hari’atamaniif, ijoolleen isaanii galii tokko malee akka gidiramaa jiran illee Manicha murtiitti dubbatanii turan – Obbo BEQQELEE-n. Bara 1992 tti jaalallee isaa waliin Kanaadaa Torontoo taa’ee haadha manaa isaa Iswiidishi taate waliin wal hiike. Weellisaa Fayisaa Furii baqannaan Kaayiroo jiraachaa turee gara biyyatti erga deebi'ee sirba mataa dureen isaa 'Qondaalaa' jedhu baasee dinqisiifattoota horate. Obbo Taayyee Tarraffaa (1948-2008) Obbo Taayyee Tafarraa, abbaa isaa Obbo Tafarraa Guumaa fi harmee isaa adde Caaltuu Birru irraa, Onkoloolessa 15, bara 1948 koonyaa Waajetii Suphee, aanaa Gimbii, Oromiyaa lixaa keessati dhalatee. Guyyaa buttaan qalamu sana Abbaan Gadaa tokko haadha manaa isaa, jaarsa guulaa (duloomaaa) fi jaartiii cifiree qabate taliila (bishaan) waraabbachuuf gara malkaa bu’u. Ka haga mucaa isaa yaadaan isa dhukkubse ammoo hin jiru. ” (Annisaa’i: 34). Ilaaltuu ol aanaa aanaa haadha manaa isaa wajjin bara 1957 Faransaayitti. Haadha manaa mootichaa kan turte Asteeris Mardookiyoosiin “dhaqii Yihudoota Suusaa keessa jiran walitti qabi, waa’ee kootiif soomaa, guyyoota sadiif halkaniif guyyaa hin nyaatinaa, hin dhuginaas, anii fi xomboreewwan koos akkasuma ni soomna; lafa mootichi jirutti ol seenuun seera mootummaa kanaan dhorkaa yoo ta’e iyyuu, akka kanatti ani . Maatii isaa irraa bara 1895 ti, oromiyaa, kutaa harargee, aanaa gooroo guutuu, ganda saphaloo ja’amu keessatti haadha isaati fi abbaa isaa garaad usmaan odaa irraa dhalaatee, Maqaan isaa Saphaloo ja’u kuniis maqaa iddoo dhaloota isaarraa kan itti moggaafame tahuu isaati. Kanaafiyyuu dhiirti marti namicha balleessaa hojjate sana murtiitti dhiyeessuuf carraaqa. 20, Yeroo marii yoo yaadni kee kan Isaa olitti hojjetu ta’e gonkumaa ofii kee isaan olitti of hin madaaliin, kun waliin hojjechuu waan ta’eef. Oromoon mammaaksa baay'ee qabuu keessa muraasni kan armaan gadiiti. Gabroota abbaa isaa kanneen masaraa abbaa isaa keessa hojjatan irraayyi dhalate. Dhibaayyuu Manaa Dhibaayyuun Alaa guyyaa kudhan (10) turee; guyyaa kudhatokkeessoo dhibaayyuu manaatti tolfatu/rawwatu. Cherish your God-fearing wife —your sister and friend. . 3}lamaan duraa daran gonkumaa saba seenaa abbaa ishii kan sabaaf rakkatee woreegamees ta’ee kan ishii sabaaf jecha osoo dhalachaa jirtuu maqaa “RAKKOO”jedhu baattee lubbuudhaan jirtuus . 2065 doc from CHEMISTRY 2003 at Fordham University. Dhibaayyuun Manaa akkuma dhibaayyuu kaanii kadhannaa waaqaatiin kanwalmake, sirni nyaataafi dhugaatii manaa, manatti geggeefama. . Akkasumas adeemsa amantii isaa hordofuu keessatti, haala aloogummaa fi bilisummaa isaa sarbu irraa fagaachuu qaba. Um. d) Mammaaksa jettee jedhaniin mammaakamu Mammaaksi kun namoota beekamoo ta’an ykn wantoota beekamoo ta’aniin bu’uureeffachuun mammaakama. ·. Manni itti geggeefamu kun mana namni dhibaayyuu keessaa bahe qofa. Seera uuma 20:2} achitti abrahaam waa’ee saaraa haadha mana isaa gaafatamee, dhuguma isheen obboleeytii kooti jedhe. Waan waaqni qocaaf kaa’e illeettiin hin . manarraa bahuun dhowwaadha yoo rakkina jabaaf taate malee. Akka maatiin isaa amananiifis sa'aatii harka isaarra jiru hiikee haadha manaa isaaf erge. lakkoofsa 3, 14 fi 15 irra inni jiruu kan inni agarsiisuu, isa baay’ee ulfaata ta’eedha, lakkoofsa 15 fi 16 irraa immoo isa Yesuus warra Ibroota yookin Yihuudotatti agarsiisedha. Gabroota abbaa isaa kanneen masaraa abbaa isaa keessa hojjatan irraayyi dhalate. . obboleewwan keenya kanneen keessa barataa Abdulhakiim jedhamu baalamaaf mana murtii deddeebi'aa kan ture yoo ta'u guyyaa har'aa ganama keessa sa'a 4:00 irratti hidhaa ji'a 5 itti . ilaalcha poozetiivaa akka ofiif qabaattu godha 9. Hammeenyi kun hunduu fuynaan isaanii jalatti tahaa . Yeroo kanatti Aliin sirboota isaan beekamtii guddaa argate. Ishiin warri Amaaraa “ aand baal, aand miist ” jedhan sun, jechuun abbaan manaa haadha manaa isaa dhiisee olii-gad hin fiffiigu, akkanuma haati-manaanis abbaa manaa ofii dhiisuun olii-gadi hin cecceetu . Abbaan iyyatu malee ollaan hin birmatu. Karaa warra gaggaarii asiin dura kutaniiti. Sanaa booda Roobsan, akka isheen burcuqqoo harka isaa irraa lafadha’ee caccabe sana irratti kufte hubate. L . Yeroo Abbaan manaa ishee gadaa qabatu, niitii (haati warraa) isaa ammo uffata aadaa uffachuun meeshaalee Aadaa kana akka okolee, gadii qabattee cina deemti. Posted by Madda Walaabuu Press on 12/18/2014. gaafas ni gorra`an . Innis baay'ee itti kolfee, "Amma foon kun hundumtuu kan kooti," jedhe jedhama. Waaqayyo beekee bofa miila dhowwate. → Hangamiyyuu Qulqulluun Yaareed Aksuum dhiisee bahun Mootichatti toluu baatuyyuu, jecha isaa ykn murtee isaa altokko dubbachuu isaatiin homaa gochuu hin dandeenye. Ha ta’u malee, Kristoos immoo waldaa kristaanaatiif akka godheef, ni nyaachisaa, ni kunuunsa” (Efe. en. 10 . Namuu Ayyaana isaa kan argatu, marabbaa Waaqni guyyaa saniif murteesse keessaa akka hiree isaatti fudhata. Daa’imni ni booya. Korojoo dha. Kanaa mannaa, ‘dubartoota isaaniitiif beekanii [isaaniif yaaduudhaan ykn haala isaanii hubachuudhaan], isaanii wajjin jiraachuu,’ akkasumas ‘akka gar tokkoo dhagna isaanii isa dadhabaatti ulfina kennuufii’ qabu. Haqa niitin abbaa warraa irraa qabdu bakka gurguddoo lamatti qoodun ni danda’ama. 8. a. Amaatiinii fi haati manaa ilmaa akka wal jaallachuu danda’an, akka waliif yaadanii waliin jirratan, yoo kana ta’e jirenyi Quraanni akka jedhutti namni haadha manaa baay'ee qabu haadha warraa isaa hundumaa karaa qixa taheen tajaajiluu qaba, yoo haqummaan hin jiru tahe fudhatama hin qabu'' jedha. Mataa dhaan ol-jedhee haadha manaa isaa durii ilaale. Kana jechuun tottolfachuu waan akka shittoo, hinnaa, kuulii fii kkf irraa fagaachuudha. Mammaaksota hubachuu fi hiikuun 1. Yayyabii Adda Bilisummaa Oromoo fi xinniqqeen falmattootaa gara bitaa Oromiyaa dhufuun caalaatti aadmalee Oromoo irratti hojjatamaa jirtu guyyaafteef. Mammaaksota Hubachuu fi Hiikuu Muhaammad Abdoo Leenjisoo’tiin Yuunivarsiitii Haramaayaatti B/saa Afaan Oromoo, Ogumaa fi Qunnamtii Ebla, 2016 Kaayyoo barreeffama tana Mammaaksota yeroo itti fayyadamnu ergaa isaa akkamitti akka hubachuu fi hiikachuu qabnuun wal qabatee qabxiilee tokko tokko yaadachiisuudha. 28-dubartiin abbaan manaa irraa du'e yeroo iddaa kana keysatti ihdaada gadduu (azaa baachuu, gufufu) isii barbaachisa. ( Efesoon 5:25) Eeyyee, Yesus gaaʼela kan godhate taʼuu baatus abbootii manaa gaarii akka taataniif isin gargaaruu dandaʼa. Garuu utuu fagaa hin turin gaaf tokko namoonni hidhannoo lolaa qaban bakka Hiikaan haadhaa fi obboleyyan isaa lamaan waliin loon tikfatan dhaquun namoota biroo Hiikaafaa waliin turan erga ajjeessaniin booda Hiikaa fi . Mehr von Ibsaa Sheikh Yuusuf auf Facebook anzeigen. 3- Abbaan manaa gara siree yommuu waamu tolee jechuu Haqa gurguddoo abbaan manaa niiti irraa qabu keessaa tokko yommuu inni gara sireetti waamu uzrii (rakkoo) yoo hin qabaatin isaaf tole jechuudha. Garuu haadha manaa isaa keessa afuurri hin jiru. Keessii fi haati waliin gara abbaan keessii taa’e, gola (saaloonii) deeman. Bara 1877 garuu, weerartoota Goojjamotaan kan ergame nama Qadiidaa Wannabee jedhamuun gowwoomsamee Tulluu Kokor irratti harka diinota isaa seene. Rimaya garaa jiru gorra`uun , haadha isaa gorra`uudhan argama . Posts about Uncategorized written by Mana Hoji AA Godina Jimma. Entertainment Obboleettii haadha manaa kootti ulfeesse. T. oder Baga waggaa haaraa 2015 geessan. Seera keenna sirritti gaafatee barreeffataa,’’ jedhan. Hiikkaa. Ummanni Kofalee ilaalcha jaalalaa isaaf qabu irraa ka’ee ilma isaa Aadam itti moggaase. Ishiin warri Amaaraa “ aand baal, aand miist ” jedhan sun, jechuun abbaan manaa haadha manaa isaa dhiisee olii-gad hin fiffiigu, akkanuma haati-manaanis abbaa manaa ofii dhiisuun olii-gadi hin cecceetu . 1ffaa-Haqa qabeenyaa . —Luqaas 12:49, 53. Innis abbaan manaa fi haati manaa qabeenya isaanii waloon itti gargaaramuu, qabeenyi isaanii kan ijoollee isaanii ta’uu irratti walii galuu, daa’immaniif kunuunsa barbaachisu gochuu irratti hubannaa wal qixa qabaachuu, isaan keessa tokko yoo boqote qabeenya isaa/ishee keessaa walakkaa ijoollee ofii dhaalchisuu, yoo dhala hin qaban ta’e . Eegii baroota Mootowwan Xoophiyaa Harsilaassee,Dargiillee finnaa fi maqaan dachee Abbaa gadaa . 2. Haadha manaa, obboleettiifi hiriyaa keessan ishee Waaqayyoon sodaattuuf dhimmaa. Fayyaa dhabnuus, hirkoo namaa nurraa jiidus, yaada haqaarrachuu dadhabnus, harki nu qaqallatuus, galma kajeelle hanqannus jechi kun nu waliin jiraata. Maal ta’a laata waliin jechaa lafaa fuudhan. Okoleefi gadiin kunis, mallattoo hormaataafi kabaja looniif qaban kan mul’isuudha. Abbaan koo duubarraan hordofee dhufee, ana harkaa fudhatee haadha buddeenaasaa ani yeroo hunda maqaashee kaasee hinquufne Kaarruu jedhamtuutti na kenne. Editor's Picks App Jirraapress play store irraa buufadhaa. P. Koloneel Almuun dargaggummaa isarraa eegalee hanga gaafa boqotouutti umani Oromoon gabrummaa jalaa ba’ee abbaa biyyasaa akka ta’u murannoodhan nama hojjataa turedha. “ Baayyee bareeda!” jedheeni. . Abbaan Isaa Zeydi binu Aasim namoota Madiinaa, torbaatama Aqabaa bakka je’amtutti dhaqee ballemaaf harka Rasuulaa s. Irra deebi'aa dubbisaa dubbisuun bayeessa. 5. Maraatuu keessi gamna. om. Abbaan manaa fi haati manaa kun magaalaa keessatti da’oo pilaastikii xiqqoo tokko keessa jiraachaa guyyaa guyyaa hojii humnaa ciccimoo hojjechuudhaan yeroo dheeraa dabarsaniiru. 8:32). ” Waajjirri itti fayyadama fi bulchiinsa lafaa aanaa Sulultaa dhimmicha gadi fageenyaan qorachaa turuudhaan naannoo Oromiyaatti qajeelfama bulchiinsaa fi itti fayyadama lafaa bara 1999 ba’erratti hundaa’ee lafa kana . Haa ta’u malee, Oromoon bulchiinsa Itoophiyaa bara suni keessatti bakka argachuu jalqabde. Mirgi Dr Huseen Kadirif seeraan kenname poolisiin sarbamaa jira jechuun abukaatoon isaanii Obbo Kadir Bulloo . ” Garuu gidduutti Caalaan ganama barii yommuu manaa ba’e Caaltuun isatti guungumtee isa aarsuudhaan tapha kana irraa isa hambisuudhaaf akka turte, kanaafis isheetti aaree akka ture yaade. ” (Yaq 2:17) akkuma jedhe amantaan gocharraa adda bahe kan du’e dha. Obbo Taayyeen Tafarraa Obbolaa afur qabu. 2. Rakkoon kuni takkaa haadha manaa irraa takkaa immoo abbaa manaa irraa burquu danda’a. 539 (1) (A) (A) is estimated to kill someone in 27/12/2012 in the evening, Arsi zone Dodota district 02 kebele known as Addis Katama area . Innis meeshaa waraanaa isaan irraa argateen Oromootti duuluu isa abbaan isaa jalqabee, daddhabe itti fufe. 68 Yeroo kanaRoobsan gadi jedhee akka afuurri ishee keessa jiru fi onneenishee dha’atu dhaggeeffate. . 0